Miksei ole olemassa päivää, jolloin pääsee helposti tavaroistaan eroon? Tätä pohti Pauliina Seppälä Facebookissa alkukeväästä 2012. Syntyi ajatus Siivouspäivästä, jolloin koko Helsinki muuttuisi kirpputoriksi.
Siivouspäivästä tuli heti enemmän kuin vain tapa päästä eroon vanhoista tavaroista. Se toi ihmiset hetkeksi yhteen ja muutti kaupungin sosiaaliseksi tilaksi. Siivouspäivän menestys vakuutti perustajat siitä, että he haluavat tehdä lisää samankaltaisia tapahtumia. Näin syntyi yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa.
Siivouspäivä on saanut jatkoa useista hyvin erilaisista projekteista ja tapahtumista, joita yhdistää samanlainen ajatusmaailma: osallistumisen kulttuuri, sosiaalinen hyvinvointi, ekologisuus ja taide. Tapahtumat ovat ilmaisia ja niihin saa osallistua kuka tahansa.
“Kaikki projektimme toteutetaan yhdessä ihmisten kanssa. Yhteismaa luo raamit, ihmiset maalaavat taulun”, kuvailee yksi Yhteismaa ry:n perustajista, Jaakko Blomberg.
Kaksi kertaa vuodessa järjestettävän Siivouspäivän ohella Yhteismaa tuo teatterinäytöksiä ja taidegallerioita ihmisten koteihin.
Kevään mittaan aukeaa Nappi Naapuri, sosiaalinen media, joka mahdollistaa naapureiden auttamisen ja avun saamisen. Kesällä järjestetään kaksi Illallinen taivaan alla -tapahtumaa, joissa houkutellaan ihmisiä kattamaan pöydät ulos ja kokoontumaan yhdessä syömään.
Lisäksi Yhteismaa järjestää sosiaaliseen mediaan ja osallistamiseen liittyviä koulutuksia ja työpajoja. Yhdistys on laittanut käyntiin myös Social Innovators Connected -verkoston, joka tuo ruohonjuuritason toimijat ympäri maailmaa yhteen.
Yhteismaa haluaa määritellä uudelleen käsityksen yksityisestä ja julkisesta. Yhdistyksen perustajat näkevät kaupungin kaikkien yhteisenä tilana. Tähän viittaa myös yhdistyksen nimi.
“Ihmiset ajattelevat helposti, että tuo tila ulkona on jonkun muun. Me haluamme luoda tästä tilasta yhteismaata, jonka ihmiset, julkinen sektori ja yritykset tuntevat omakseen ja ymmärtävät että heillä on oikeus käyttää sitä”, Blomberg sanoo.
Suomalainen kaupunkikulttuuri on rikastunut tällä vuosikymmenellä kovaa vauhtia. Sosiaalinen media on ollut tässä merkittävässä asemassa. Sen avulla erilaisten tapahtumien ja liikkeiden perustaminen ja ihmisten kokoaminen yhteen on helppoa ja nopeaa.
Blombergin mukaan “tekeminen myös ruokkii tekemistä”. Yksi tapahtuma johtaa siis helposti toiseen.
“Ihmisillä on luonnollinen kaipuu sosiaalisuuteen. Myös talous- ja ympäristökriisit ajavat ihmisiä yhteisöllisyyteen. Kaupunkitoiminnassa ihmiset pääsevät toteuttamaan itseään ja hyödyntämään taitoja, jotka eivät työelämässä pääse esille”, Blomberg kuvailee.
Blomberg uskoo, että Yhteismaan tapahtumien ja projektien kautta pystytään vaikuttamaan myös isompiin asioihin. Siivouspäivä kannustaa ympäristöystävällisempään kuluttamiseen, Illallinen taivaan alla lisää ihmisten hyvinvointia.
“Tapahtuman jälkeen ihmiset näkevät katutilan ja sen mahdollisuudet eri tavalla. Vaikka tapahtuma kestäisi vain yhden päivän, se jättää vahvan muistijäljen. Asenteet ja maailma muuttuvat”, Blomberg kuvailee.
Jos haluaa itse vaikuttaa kaupunkikulttuuriin, paras tapa on avata suunsa, kertoa ideansa muille ja ryhtyä tekemään. Hyvät ja tarpeelliset ideat kyllä leviävät nopeasti.
“Ei kannata suunnitella tai miettiä liikaa, vaan lähteä kokeilemaan ja katsomaan mitä tapahtuu. Epäonnistuakin saa, tärkeintä on, että ryhtyy toimeen. Done is better than perfect, sanotaan”, Blomberg kannustaa.